Tahdon

Olen usein miettinyt miksi avioliitto ja sen solmiminen on minulle niin tärkeää.

Minun vanhempani ovat avoliitossa. He ovat olleet yhdessä yli 20 vuotta, mutta eivät ole menneet koskaan naimisiin. Syynä saattaa olla, että molemmilla oli takanaan epäonnistunut avioliitto ennen toistensa tapaamista. Olen siis syntynyt avioliiton ulkopuolella, eikä se ole ollut minulle mikään iso asia. Normaali asia että kaikki eivät ole naimisissa. Normaalia minulle on myös kutsua sisaruspuoliani sisaruksiksi, ilman sitä puoli-liitettä. Sisaruksia he minulle ovat.

Vaikka vanhempani eivät ole ikinä menneet naimisiin, muistan äidin usein kysyneen isältä, mitä tapahtuu jos isälle käy jotain. Asuimme nimittäin koko lapsuuteni isäni omistamassa talossa, jonka hän oli rakentanut jo kariutuneen avioliittonsa aikana. Äitini ei siis omistanut asunnosta neliötäkään, mikä sai hänelle hyvin epävarman olon. Ymmärrän häntä tämän takia, ja heidän nämä keskustelunsa ovat varmasti vaikuttaneet siihen, että haluan solmia avioliiton rakastamani ihmisen kanssa.

Miksi siis tahdon naimisiin? Sen lisäksi että rakastan syvästi sulhastani, yksi syy on avioliiton tuoma turvaa. Avioliitto on laillinen sopimus meidän kahden välillä. Haluan tuota turvaa, sitten kun/jos lapsia hankimme. Siksi minusta on surullista, että nykyinen avioliittolaki evää tämän monelta rakastuneelta parilta. Sen lisäksi että he eivät saa tuota turvaa, heillä ei ole mahdollisuutta hankkia lapsia adoptoimalla.

Toivottavasti tämä yhteiskunta siirtyy uuteen aikakauteen ja kaikki ihmiset pääsevät nauttimaan asiasta, joka kuuluu ehdottomasti kaikille.

Vihkisormuksesta

Hääjärjestelyt, tai pikemminkin päätökset, ovat tähän mennessä edenneet hyvin. Liian hyvin, niin kuin mainitsin. Nyt sitten tapahtui ensimmäinen asia, joka sai tämän morsiammen miettimään apua!

Lähde: Timanttiset

Kyseessä on vihkisormus. Tietenkin haluan panostaa vihkisormukseeni, mutta kuinka paljon? En halua kallista sormusta, koska pelkään että sille kävisi jotain, puhuu ihminen jonka puhelin on hukassa about 20 kertaa päivässä. Olen myös onnettomuusaltis. Tätä kuvaa hyvin se, että eilen suihkussa onnistuin loukkaamaan oikean pikkusormeni niin, että en voi tehdä sillä mitään.

Lähde: Timanttiset

Mutta, makuni sormusten suhteen on kuitenkin sellainen, että pidän niistä sormuksista jotka ovat hinnaltaan nelinumeroisia. Omassa sormessa en vain uskalla sellasta käyttää. Vaikka rakastan muotia, vaatteita, kenkiä jne, niin olen myös määrätyllä tavalla poikamainen. Iso ja näyttävä sormus ei aina sovellu poikamaisiin hetkiin tai asioita hukkaavan ja helposti loukkaantuvan naisen sormeen.

Mitä siis tehdä?

Lähde: Timanttiset

Ja pakko mainita, etten vieläkään ole tehnyt lopullista päätöstä valko- ja keltakullan välillä. Tosin kihlasormus on ainoa minun keltakultainen koruni, mikä kertoo jo yksinään paljon.

Mutta toisaalta, onhan tässä aikaa. Malttamaton luonteeni ei vain malta olla tekemättä kaikkia päätöksiä jo nyt. Eli seuraavista kuukausista tulee hyvää itsehillinnän harjoittelua. Monessa mielessä. ;)

Häiden edistyminen viikko hääpäivän päätöksen jälkeen

Olen jotenkin aina kuvitellut, että kun aletaan suunnittelemaan häitä, niin meillä tulee olemaan kauhean vaikeaa tehdä päätöksiä. Niin hääpaikasta, hääpuvuista, koristuksista, ruuasta, musiikista, you name it.

Todellisuus? Kaikki on jo lähes päätetty meidän päässä.

Huvittavinta? Ollaan oltu kaikesta samaa mieltä.
Paitsi sulhasen puvusta, toivon suuresti ettei hänen toivomaa pukua enää myydä ensisyksynä, tai vaihtoehtoisesti se ei sovi hänelle... Jos hän sen puvun haluaa, niin mikäs minä häntä siinä olen estämään. ;)

Ehkä tähän kaikkeen on auttanut juhlapaikka (ja neljän vuoden kihla-aika). Koska kyseessä on mökki, niin sinne ei sovi kovin modernit asiat ja esimerkiksi floristin tekemät kukkakimput pöydillä voisivat näyttää vähän oudoilta. Mutta hääkimppuni ja vieheet haluan floristin tekeminä, tekijänkin tiedän 99% varmuudella (hän on lupautunut vuosia sitten hommaan, katsotaan suostuuko).

Onko oikein stressaantua siitä, kuinka helppoa kaikki on ollut tähän mennessä? Viikko sitten päätettiin hääpäivä ja olemme tähän mennessä:
- päättäneet hääpaikan
- päättäneet minkälaiset koristeet haluamme
- päättäneet minkä tyylistä ruokaa haluamme
- miettineet alustavan vieraslistan
- päättäneet kasvattaa osan hääpaikan kukista itse

Tosin ensikesästä voi tulla stressaavaa, kun mökin remonit pitäisi saada loppuun. Että ehdin kyllä stressaamaan tarpeeksi! :D

Silmälaseista

Minulla on ollut silmälasit ainakin seitsemän vuotta. Aiemmin pidin silmälaseja lähinnä koulussa ja kun tulin kotiin, niin riisuin lasit pois. Viimeiset vuodet olen pitänyt laseja lähes koko ajan, sillä näköni on huonontunut. Ikinä en ole kokeillut piilolinssejä, sillä ne ovat ajatuksena jotenkin kauheat: tunget silmääsi sellaisia pieniä kapistuksia, hyi!

Lähde: Pinterest

Lähde: silverlandjewelry

Lähde: weddingpartyapp

Lähde: intimateweddings

Nyt olen alkanut miettimään hankkisiko piilolinssit häihin, vai pidänkö silmälasit päässä. Kummassakin on paljon hyviä puolia. Olen myös miettinyt onko järkeä hankkia piilolinssit periaatteessa yhtä päivää varten, kun kuitenkin muina päivinä pidän pokia nenällä. Toki jos ne piilarit olisivat, niin niitä tulisi myös käytettyä.

Tosin, päädyn kumpaan tahansa, niin suuntana taitaa olla silmälasiliike. Nykyiset lasini ovat vain muutaman vuoden vanhat, mutta nämä eivät istu päähän. Lisäksi nämä eivät ole kovinkaa kauniit, mutta tärkeintä on se, että nämä eivät  istu.  Ja tiedän että liikkeessä voidaan hieman muokata näiden istuvuutta, mutta näitä saisi muokata todella paljon.

Niin, jos hankin joka tapauksessa uudet silmälasit, niin miksen niin upeita että harmittaisi jos en pitäisi niitä häissä? :D

Vihkiminen

Yksi suurimmista syistä, minkä takia aloimme miettimään hääjuhlaa mökillä, on meri. Mökki meren rannalla on jo yksistään upea asia, mutta kun siihen lisää venesuulin, joka on vanhaa harmaata lautaa... Tarvitseeko minun jatkaa? :D Tämä rakennus on monessa mielessä tärkeä. Sen on rakentanut (yhdessä sukulaisten kanssa) sulhasen isoisä, jonka mukaan kyseinen rakennus on nimettykin. Siinä myös on ihanasti esillä meille kummallekin tärkeä asia: meri. Ikävä kyllä minulla ei ole kuvia rakennuksesta, eikä Google tai Pinterest löytänyt vastaavia (yllättävää, kun rakennuksen piirrustukset ovat varmasti tulleet sulhasen isoisän päästä).

Kyseessä on siis venesuuli, joka on oletettavasti rakennettu veneitä varten. Sulhasen isoisä toimi myös kalastajana, minkä takia hänellä tarvitsi olla oma venesuulinsa. Rakennuksessa on myös katettu tila, joka on tähän asti ollut vain ulkovarastona. Ensikesänä olisi tarkoituksena siivota se kokonaan.

Meidän tarkoituksena on järjestää vihkiminen tuossa rakennuksessa, ainakin näin olemme tähän mennessä ajatelleet. Rakennuksen omistaja on antanut meille luvan, mutta koska tilaa käyttävät myös muut henkilöt, niin heidän mielipidettään täytyy vielä kysyä. Mutta meille tuo tila ja meren äärellä vihkiminen olisi unelmien täyttymys!

Alapuolella olevat kuvat ovat lähimpänä rakennuksen ulkonäköä, mutta nämäkään eivät tarkalleen ole sellaisia kuin rakennus. Kyseessä on siis täysin katettu tila, joka on tällä hetkellä harmaa kauttaaltaan. Ensikesänä olisi tarkoitus kai maalata rakennus ulkopuolelta, mutta en ole kysynyt minkä väriseksi.

Toivottavasti kaikki antavat meille luvan järjestää juhlat venesuulissa, sillä olen tässä miettinyt jo kuinka kauniilta tuon tilan saakaan näyttämään!

Meidän päivä

Me tehdään monet päätökset nopeasti. Siinä missä minä pidän asioiden miettimisestä ja pohtimisesta, niin mies vetää mutkat suoriksi. Ollaan tehty nopeat päätökset niin kihloihin menemisestä, kuin kummankin kissan hankkimisesta. Mitään näistä en ole katunut.

Päätimme eilen saunassa istuessa (taas yksi meille tyypillinen asia), että meidän häät tulee olemaan kesällä 2016. Meillä on jo paikkakin tiedossa, mitä moni varmasti tulee ihmettelemään; sulhasen mökillä. Mutta pienet häät mökillä on jotain, mikä kuulostaa ja tuntuu meiltä.

Olemme kertoneet lähimmälle sukulaisille miehen puolelta, omille sukulaisilleni ajattelimme kertoa jouluna, tai sitten hieman ennen (riippuu ovatko appivanhemmat tekemisissä). Olemme jo alustavasti miettineet vieraslistaa, seremoniaa, ruokaa, koristelua. Näistä tärkein on ehdottomasti vieraslista. Me teimme raa'an päätöksen, että oikeasti vain lähimmät ihmiset kutsutaan. Tähän onneksi auttaa juhlapaikka. Vaikka mökki on iso, niin se on kuitenkin sen verran pieni, että me ei voida hirveästi kutsua sinne porukkaa. Hyväksi asiaksi tämän tekee se, että nyt voin omalle äidilleni sanoa suoraan, että sinä et käske meidän juhliin ketään. 

Saan siis vihdoin aloittaa omien hääjuhlien suunnittelun, mikä tuntuu jotenkin todella oudolta. Meidän häävuosi  on päätetty?! :D

Toki vähän stressaa juhlapaikka valintana, sillä siellä ei ole esimerkiksi tällä hetkellä juoksevaa vettä. Mutta onneksi näihin asioihin pystyy varautumaan seuraavan 18kk aikana!

kuvat // Pinterest