maanantai 5. toukokuuta 2014

"One ring to rule them all"

Me menimme kihloihin kun kummatkin olimme opiskelijoita, minulla oli lukio kesken ja miehellä ammattikoulu. Meillä ei ollut sillon varaa hankkia ihmeellisempiä kihlasormuksia, joten kummallakin on sormessaan kapeat kultavanteet. Siilillä sormus kärsi armeijassa ja omaan makuuni kultainen pieni rinkula on aivan liian vaatimaton. Tosin ihan hyvä etten silloin valinnut sormusta, koska makuni on nykyisin hieman aikuisempi kuin 17-vuotiaana. Olemme puhuneet uusien sormusten hankkimisesta, mutta se on jäänyt puheasteelle. Ehkä senkin takia, että en oikein tiedä millaisen sormuksen sitten haluaisin uudeksi kihlasormuksekseni. Koska senhän täytyisi sopia tulevan vihkisormuksen kanssa - ja minä kun haluaisin monta tuhatta maksavan blingbling-vihkisormuksen, jonka kanssa ei sovi oikein mikään kihla. Elämä on kovin hankalaa välillä. :D
Suurin ongelma ehkä tässä sormusasiassa on, kun en ole vielä edes päättänyt valko- ja keltakullan välillä. Perin mummoltani hänen tätinsä (muistaakseni, joku sukulaistäti kuitenkin) kihlasormuksen. Kyseinen täti oli umpirakastunut mieheen ja osti itselleen kihlasormuksen odottamaan päivää jolloin mies kosii. Kyseistä päivää ei ikinä koittanut. Sormuksella on ehkä hieman surullinen tarina, mutta olisi hienoa jos kyseinen sormus päätyisi joskus oikeasti jonkun sormeen. Sormus on sen verran kookas, että siitä voisi teetättää helposti vihkisormuksen. Äitini on sitä mieltä, itse en ole aivan varma. Toisaalta sormuksen voisi myydä (tosin en tiedä kuinka paljon kuitenkaan yhdestä sormuksesta saisi), jättää perinnöksi tuleville jälkipolville tai teetättää siitä jonkun muun sormuksen. Sormusta en kyllä ehkä raaskisi myydä, sillä sormuksella on jo tarinaa takana ja sitä olisi upeaa jatkaa sormuksen tarinaa.

Olen aina pitänyt valkokultaisista sormuksista, koska keltakulta on aivan liian keltaista makuuni. :D Ehkä sen takia myös nykyinen kihlasormukseni ei tunnu omalta sormessa. Mutta Siili on taas sitä mieltä, että sormukseni kuuluu olla keltakultaa - itselleen hän haluaisi teräksestä (ja valko- ja keltakullasta) tehdyn sormuksen. :D
Jos nyt siis haluaisin valkokultaisen kihlasormuksen, niin millaisen? :D Olen miettinyt sormusta, jossa olisi muutama pieni timantti. Sen kanssa sopisi mahdollisimman moni vihkisormuskin. Ja toisaalta, mikä tahansa olisi enemmän minusta kertova, kuin nykyinen kapea keltakultainen sormus. Minä en ole noin vaatimaton, kuin sormus antaa olettaa. :D

sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Elsan hiustyylejä Frozenista

Vappupäivänä katsoimme Disneyn elokuvan Frozen. Ihastuin täysin Elsan kampauksiin, niin siihen nutturaan kuin lettiinkin. Ja huomasin, että en ollut ainut! Sen verran monta tutorialia löytyi Pinterestistä.
Lähde
Lähde
Lähde
Lähde
Tämänlaiset kampaukset ovat mielestäni kauniita. Ne ovat siistejä, mutta samalla samalla rentoja. Ja tuollaiseen nutturaan saisi helposti jonkinlaisen hiuskoristeen, kuten yllä olevissa kuvissakin on.

Lähde
Tämä nuttura ei ole Frozenista, mutta silti siinä on paljon samaa. Nuttura on äärettömän kaunis. Näistä ehkä huomaa, että haluaisin hiukseni kiinni hääpäivänä? Jotenkin en osaa olla juhlissa avoimilla hiuksilla. Siskoni juhliin pääsiäisenä kiharsin hiukseni ja lopulta tein niistä sivuponnarin, kun jotenkin ei ollut mukavaa olla hiukset auki. Myöskin hiukseni ovat suhteellisen paksut, joten ne ovat avonaisina myös kuumat.

Pitäisikin varmaan kokeilla jos osaisin tehdä tuollaista nutturaa itselleni seuraaviin juhliin.

perjantai 2. toukokuuta 2014

Kutsuvieraista.

Olemme pohtineet Siilin kanssa, että haluaisimme mahdollisimman pienet häät. Pieni ja intiimi juhla, jota olisivat todistamassa vain lähimmät ihmiset.

Mutta sitten se todellisuus. Minulla on viisi sisarusta ja Siilillä kaksi. Omilla sisaruksillani on vielä jälkikasvua puolisoidensa lisäksi, yhteensä yhdeksän kappaletta lapsia, mikä kasvattaa kutsuvieraslistaa huomattavasti. Ja ehkä Siilinkin sisaruksilla on meidän häävuoteemme mennessä lapsia? ;)

Tästä päästään siihen ongelmaan, että meidän häistä ei vain voi tulla pienet ja intiimit. Pelkästään lähimmät sukulaiset ja ystävät ovat noin 70 henkeä, eikä siinä luvussa ole esimerkiksi yhtäkään koulukaveriani tai kaukaisempia sukulaisia. Tiedän että äitini kanssa tulee kinaa vieraista, 70 henkeä kun oli vierasmäärä ylioppilasjuhlissani... :D

Mutta jos viettäisin intiimit häät, haluaisin niiden olevan rennot, kauniilla paikalla ja sisältävän paljon hyvää ruokaa! :D
Me ollaan Siilin kanssa kummatkin persoonia, jotka eivät pidä esillä olemisesta. Saattaa olla jotain tekemistä sen kanssa, että olemme kummatkin lapsikatraan nuorimmaisia ja kumpaakin on kohdeltu sen mukaisesti. :D Hääpäivänä kaikki on hääpariin keskittyvää ja olemme kummatkin miettineet, miten siitä selvitään kunnialla. Jo lakkiaispäivänä minun teki mieli kadota jonnekin, kun oli ihan liikaa ihmisiä ja kaikki kyselivät samoja asioita ja halusivat tietää millon mitäkin. Sillon selvisin sillä, että katosin isän työhuoneeseen kaverien kanssa, mutta mihinkäs sitä hääpäivänään oikein voisi kadota? :D

Tästä päästään myöskin siihen, että meidän häissä ei luultavasti tulla näkemään mitään ihmeellisiä leikkejä. Ei kiitos, sanomme kummatkin tähän. Hääpäivältäni haluaisin hyvää musiikkia, hyvää ruokaa, rentoa ilmapiiriä ja hauskanpitoa. Mutta miten tämä sitten järjestettäisiin, on täysin vieras asia. :D

Mutta niin, meillä ei mene halut ja toteutus käsi kädessä. :D Ja tuossa 70 hengessä on siis oikeasti vain vanhemmat, sisarukset perheineen, isovanhemmat, setiä/tätejä/enoja/serkkuja joiden kanssa ollaan tekemisissä, ja läheisimpiä ystäviä. :D Ja tiedän että äitini haluaisi että kutsun hänen kaikki sisaruksensa lapsineen ja lapsenlapsineen (tekee yli 20 henkeä) sekä muitakin hänen sukulaisiaan. Tiedän jo valmiiksi, että siitä tulee riita ja äiti ottaa tämän suurena loukkauksena. Lakkiaispäivänä annoin hänelle periksi, sillä vanhempanihan ne juhlat kustansivat. Mutta tällä kertaa ei ole varaa antaa periksi, sillä sitten vieraslista olisi 100 henkeä ja Siilin kanssa kauhulla mietimme tuota lukua. Ei pelkästään sillä kuinka paljon enemmän kaikki maksaisi, vaan vieraina olisi ihmisiä joita olen nähnyt ainoastaan sukujuhlissa. Haluan häihini oikeasti läheisiä ihmisiä, joiden kanssa olen ollut läheisissä väleissä. :)

Sitä päivää odotellessa kun pitää oikeasti miettiä vieraslistaa. ;)

Onko muilla ollut vastaavia ongelmia vieraslistan kanssa?